Vuoden vika

Kohta se alkaa olla ohi, vuosi 2015. Mä tein joku aika sitten yhteenvedon tästä vuodesta, joka on ollut mun elämän pahin, ihan varmasti, eli en sen tarkempaa ala erittelemään näitä kauheuksia.
Mahtuu tähän vuoteen onneksi hyvääkin, kesän Espanjan reissu oli aivan mahtava, potkut töistä oli upea juttu, Tilda-koiran hankkiminen ja tietenkin tämä opiskelupaikan saaminen.
On ihanaa aloittaa uusivuosi, kun se nyt kerrankin on mulle kirjaimellisesti ihan kokonaan uuden alku. Olen aivan hurjan innoissani alkavista opinnoista ja ehkä ajanmyötä arvostan itseäni ihan erilailla, tulevan työni takia.

Vuosi 2016 tulee olemaan myös ostolakkovuosi, mitään en osta, ellei joku tosi tarpeellinen hajoa tai lopu (niinkuin nyt vaikka uudet juoksulenkkarit on pakko hankkia, mun pikkuvarpaat kurkistelee ulos kummastakin kengästä). Keskityn ihan satalasissa opiskeluun ja muutenkin itseni kehittämiseen ja hyvinvointiin. Olenkin tässä jo vähän alkanut preppaamaan matikkaa ja onhan se alku aika tuskien taival ollut, kun pitääkin yhtä äkkiä alkaa laskemaan päässä ja paperilla laskuja, voi luoja mitä hommaa. Mutta, voi mikä onnistumisen tunne tulee kun ei anna periksi ja tajuaakin mistä laskussa on kyse :)

Luulin että tieto kouluun pääsemisestä auttaa mua nauttimaan näistä viimeisistä vapaapäivistä, mutta ei se oikein olekaan ollut niin, tuntuu edelleen ihan samalta. Tosin olen kyllä jopa vielä väsyneempi nykyisin, esim. nyt aamulla kun mun ei tarvinnut viedä Tildaa ulos, niin köllöttelin sängyssä aina 10.30 asti, en tosin nukkunut, en vaan jaksanut nousta. Moinen makoilu on mulle ihan ennen kuulumatonta!!
Minä, mun sisko ja äiti lähdetään 10.1 viikoksi reissuun aurinkoon, jos se auttaisi pääsemään pahimmasta väsymyksestä. Joudun tosin sen matkan takia aloittamaan koulun paria päivää myöhässä ja aika paljon asioita on saanut sumplia ja järjestää, mutta eiköhän nuo asiat lähde sen koulunkin osalta hyvin rullaamaan, vaikka en siellä heti olekaan.

Joulu meni hyvin (tosin väsyneenä), lahjoja tuli paljon, ehkä vähän liikaakin, mutta onhan niitä aina kiva saada... Olen aika pitkään haaveillut sellaisista vanhanaikaisista shampanjalaseista ja nyt sain sitten niitäkin ja juoma taas maittaa ;)






Tälle illalle ei taida mulla olla mitään ihmeempiä suunnitelmia, en oikein tykkää lähteä mihinkään, on niin kylmä, liikaa humalaisia ja tietenkään en Tildaa halua jättää yksin pelkäämään raketteja, joten eiköhän sitä kotona vaihdeta tämä vuosi uuteen. Vuosi alkaa kuitenkin mukavissa merkeissä, ensin on Tildan match show, jossa se ainenkin viimeksi pärjäsi tosi hyvin ja sunnuntaina pääsen Tampere-talolle katsomaan balettia, Joutsenlammen. Mä rakastanrakastanrakastan balettia, siis oikeasti rakastan!!!!! Huippua! Eli näillä tiedoin mitä mulla nyt on, vuodesta 2016 pitäisi tulla yksi parhaimmista :)

Hyvää vuodenvaihdetta ja älkää räjäyttäkö itseänne :)

Tässä alla toissavuoden fiiliksiä uv:na, vähän on erimeininki nyt, mutta en valita, koska se tuo negatiivista energiaa ja sitten en varmasti pääse ikinä täältä kylmästä ja pimeästä pois...

 

Super Onnenpäivä

Musta ei ole kuulunut herran aikoihin mitään, elossa ollaan, ei vaan ole ollut mitään kirjoitettavaa. Tämä kuu on ollut mulle tosi vaikea, tuo kamala pimeys, sateet ja se ettei ole mitään tekemistä otti musta vallan kyllä ihan kunnolla. Tuntui että väsyttää ihan loputtomasti, mitään ei huvittanut tehdä, liikkumisen nyt onneksi löysin oikein kunnolla, mutta ei sekään mitään autuutta tuonut.
Tosi paljon olen ostellut kaikkea, se on aina ollut mun reaktio alakuloisuudelle, ostella kaikkea.
Ei mulla tosiaan ole ollut oikein muuta kirjoitettavaa kuin ne ostokset ja olen edelleen sitä mieltä ettei ne tänne kuulu, niinpä olen pitänyt kaikkein fiksuimpana olla vaan kirjoittamatta.

Tänään on ollut sellainen päivä, että uskoin ettei tällaista tule: Mut hyväksyttiin kouluun, jopa kaksin kappalein!!! Sain tänään tosiaan aamupäivällä sähköpostia yhdestä koulusta, jossa toivotettiin tervetulleeksi opiskelemaan ja pian sen jälkeen tuli postia ja siellä oli kirje siitä koulusta mihin ihan ykkösenä halusin ja siinäkin toivotettiin tervetulleeksi =)
Eli vihdoin tämä loppuu ja musta tulee taas osa "toimivaa koneistoa". Enpä ikipäivänä olisi osannut odottaa kuinka se, ettei ole mitään voi mieleen vaikuttaa ja saada tuntemaan oikeaa alemmuutta. Muistan aina kun töissä olin ja melkein päivittäin toivoin potkuja (tosin en kyllä pitänyt työstäni ollenkaan), että saisin vaan olla... No, ei se työttömyys ollut ollenkaan sitä mitä odotin, se lamaannutti kyllä ihan täysin.
Kyllä nykyisin ymmärrän ihan erilailla pitkäaikais-työttömiä (itse en ehtinyt onneksi siihen ryhmään edes kuulumaan) ja sitä että mitä pidempää on tekemättä, sen vaikemapaa on lähteä tekemään. Tekee tosi pahaa ajatella mitä itselle olisi voinut tapahtua jos tätä olisi jatkunut oikeastaan yhtään pidempää.
Se on ainenkin varmaa että talous ei sitä olisi kestänyt, se ostamisen himo on ihan sietämätön kun on allapäin.

En koskaan olisi voinut kuvitella että näin innoissani menisin kouluun, olen niin intoa täynnä ettei mitään järkeä. Kerrankin mulla on koulun suhteen myös ihan mieletön kunnianhimo, olisi ihan mahtavaa olla paras :) Siihen malliin meinaan ainenkin opiskella, että tämän jälkeen jatkaisin mahdollisesti myös ammattikorkeaan, sen pystynee käymään myös töiden ohella.

On niin, niin mahtavaa, että seuraavat kaksi vuotta saa keskittyä opiskeluun, vailla työelämään liittyviä huolia ja ihan hullua, että saan sellaisen säännöllisen elämänrytmin, tuntuu niin oudolta :)

Uskon että elämä tästä lähtee taas mukavalla lailla kulkemaan eteenpäin. Oli mulla eilenkin ihan mahtavan mukava ilta, näin pitkästä, tosi pitkästä aikaa muutamaa ihanaa ystävää ja kylläpä heidän kanssa oli mukava olla.

Tähän hätään en enempää jaksa alkaa sepustelemaan, kun ei tosiaan muuten sen kummempaa kerrottavaa ole. Eiköhän jatkossa tule aika paljon useammin päiviteltyä, kun on mieli virkeämpi, niin jaksaa sanailla paremmin ;)

Oikein ihanaa joulun odotusta kaikille, mullakin se tulee nyt olemaan sitä :)