Tänään onkin ihan juhlapäivä, on mun ensimmäinen päivä ihan virallisesti työttömänä! Eipä tuo nyt mitään suuria tunteita herätä niin ollenkaan, katse on ollut jo pitkään suunnattuna tulevia kohti.
Aika paljon tosiaan on kyllä kaikkia papereita mitä pitää aiheeseen liittyen täytellä, loppuviikosta tuli oikein paksu kirjekuorellinen niitä. Ja on myös vähän muutakin tulossa, mikä aiheuttaa lisätyötä ja täyttelyä, mutta tehtävä ne vaan on.
On ne kyllä vaan niin uskomattoman tylsiä juttuja, että se aikaiseksi saaminen on vähän vaikeaa, mutta onneksi tässä ei mikään tulenpalava kiire ole mihinkään.
Mulla lähti viime torstaina suurin osa hiuksista menemään, nyt ne ovat hyvinkin lyhyet ja niin mahtavan helppohoitoiset! En ikinä ole hiuksiin ihmeemmin kiintynyt, ne kasvaa kuitenkin tarvittaessa nopeasti takaisin, joten ihan sama. Tosin pidän kyllä tästä lyhyestä mallista hyvin paljon ja saavat puolestani tällaiset olla, enää ei tarvitse suihkun jälkeen mennä ulos setvimään hiuksia, sisällä sitä ei voinut tehdä, kun tuli niin hurja tuskanhiki.
Kampaaja tiesi sanoa että mun päänahka onkin aika punainen ja ärtynyt, joten ei ihme että ne hiukset niin kitui.
Kai se on se stressi ja muuttunut elämä joka nuo hiuksetkin sai oireilemaan.
Mulle tuli muistaakseni perjantaina kutsu myös siihen toiseen kouluun pääsykokeisiin. Pitää olla hyvin iloinen että sain kutsun kumpaakin kouluun mihin hain, se ei taida olla tänäpäivänä ihan itsestäänselvyys. Eli hakemuksia osaan kirjoittaa ainenkin.
Pakko myöntää että petyn kyllä todella pahasti jos en kouluun nyt pääse, olen ihan jo opiskelumoodissa ja niin valmis kaikkeen. Olisin varmaan aika innokas jatkamaan opiskeluja aikanaan vielä pidemmälle, mutta saa nähdä mikä on tilanne silloin kaikella tapaa ja askel kerrallaan nyt lienee järkevintä edetä...
Juoksusta olen innostunut nyt myös, olen tässä viikon ajan aamuisin käynyt kipittämässä vajaan tunnin lenkin. Olin kokonaan unohtanut kuinka aamujuoksusta nautin, tyhjään mahaan juoksu kulkee itselläni kaikkein parhaiten ja miten mukavasti päivä etenee siitä, veri kulkee mukavasti, on ihana ja vetreä olla.
Niitä bodypumppeja olen myös pumputellut ahkerasti. Mietin että olisi kiva liittyä taas salille, mutta voi olla että se menisi vähän hukkaan, siinä on aina se lähtemisen vaikeus. Mulle sopii todella hyvin hipsiä tänne alakertaan Emmerdalen jälkeen, pumpata, mennä siitä suihkuun tai saunaan ja se on sitten siinä.
Lauantaina käytiin Hyvinkäällä, miehen isä täytti pyöreitä ja siellä sitä sitten herkuteltiin. Se aamujuokseminen on siitäkin kiva, ettei tuntunut ollenkaan niin huonolta herkutella, kun on jo valmiiksi tehnyt jotain. Tarkoitus oli kyllä illallakin vielä pumpata, mutta laiskuus voitti. Mutta, koetan olla armollinen itselleni, enkä stressaile moisia (vaikka oikeasti vähän stressaan...).
Tänään olen tässä valmistautunut vähän ensi maanantaina oleviin pääsykokeisiin ja harjoitellut sitä matikkaa. Matikka ei milläänlailla ole mielijuttujani ja en siinä koskaan ole hyvä ollut, mutta mitä nyt muutaman testin tein, niin ei se nyt onneksi mitään ydinfysiikkaa taida olla ja jopa ihan minun normaalilla ajattelukyvylläni se testi pitäisi kyllä läpi päästä. Ei silti pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa ja meinaan kyllä tämän viikon harjoitella päivittäin tuota matematiikka-asiaa.
Aamulla tuli mun uusi (tällä kertaa sopiva) trenssi. Mulla on ollut vähän vaikeuksia noiden trenssien kanssa, lähinnä siis oikean koon, milloin on liian pientä, milloin liian isoa ja milloin muuten vaan huonoa.
Täältä Tampereelta on lähtenyt mun luotto-ompelijakin johonkin muille maille, niin niitä ei enää ompelijallakaan pysty muokkaamaan :/ . Mutta tosiaan, tilanne on nyt se, että tämä yksilö istuu kuin olisi mun päälle ommeltu ja se on ihme se! Aika erikoinen se on kyllä mun edellisiin trensseihin verrattuna, hihatkin on nahkaa, mutta nyt täytyy vaan tottua ja lopettaa tuo hulluilu niiden kanssa...
Muuta ihmeempää tässä ei nyt sinänsä ole, päivät ne vaan edelleen menee aika vauhdikkaasti ohi ja ihan hyvä niin, sitä joulua edelleen odotan ihan hullun lailla. Niin ja ehkäpä myös ensi kuun 15.päivää, mielenkiintoista nähdä paljon mun lopputili on.
Loppuun laitan mahtisöpökuvan Tildasta, mulle tosiaan viime viikolla tuli se laukku mihin vaihdoin kenkäni ja Tilda on niin hupsu ettei erota tätä laukkua omastaan, mihinkään mun muihin laukkuihin se ei ole itseään tunkenut, eli aika merkkiuskollinen neiti.
Kivaa viikkoa toivottelemme :)
Aika paljon tosiaan on kyllä kaikkia papereita mitä pitää aiheeseen liittyen täytellä, loppuviikosta tuli oikein paksu kirjekuorellinen niitä. Ja on myös vähän muutakin tulossa, mikä aiheuttaa lisätyötä ja täyttelyä, mutta tehtävä ne vaan on.
On ne kyllä vaan niin uskomattoman tylsiä juttuja, että se aikaiseksi saaminen on vähän vaikeaa, mutta onneksi tässä ei mikään tulenpalava kiire ole mihinkään.
Mulla lähti viime torstaina suurin osa hiuksista menemään, nyt ne ovat hyvinkin lyhyet ja niin mahtavan helppohoitoiset! En ikinä ole hiuksiin ihmeemmin kiintynyt, ne kasvaa kuitenkin tarvittaessa nopeasti takaisin, joten ihan sama. Tosin pidän kyllä tästä lyhyestä mallista hyvin paljon ja saavat puolestani tällaiset olla, enää ei tarvitse suihkun jälkeen mennä ulos setvimään hiuksia, sisällä sitä ei voinut tehdä, kun tuli niin hurja tuskanhiki.
Kampaaja tiesi sanoa että mun päänahka onkin aika punainen ja ärtynyt, joten ei ihme että ne hiukset niin kitui.
Kai se on se stressi ja muuttunut elämä joka nuo hiuksetkin sai oireilemaan.
Mulle tuli muistaakseni perjantaina kutsu myös siihen toiseen kouluun pääsykokeisiin. Pitää olla hyvin iloinen että sain kutsun kumpaakin kouluun mihin hain, se ei taida olla tänäpäivänä ihan itsestäänselvyys. Eli hakemuksia osaan kirjoittaa ainenkin.
Pakko myöntää että petyn kyllä todella pahasti jos en kouluun nyt pääse, olen ihan jo opiskelumoodissa ja niin valmis kaikkeen. Olisin varmaan aika innokas jatkamaan opiskeluja aikanaan vielä pidemmälle, mutta saa nähdä mikä on tilanne silloin kaikella tapaa ja askel kerrallaan nyt lienee järkevintä edetä...
Juoksusta olen innostunut nyt myös, olen tässä viikon ajan aamuisin käynyt kipittämässä vajaan tunnin lenkin. Olin kokonaan unohtanut kuinka aamujuoksusta nautin, tyhjään mahaan juoksu kulkee itselläni kaikkein parhaiten ja miten mukavasti päivä etenee siitä, veri kulkee mukavasti, on ihana ja vetreä olla.
Niitä bodypumppeja olen myös pumputellut ahkerasti. Mietin että olisi kiva liittyä taas salille, mutta voi olla että se menisi vähän hukkaan, siinä on aina se lähtemisen vaikeus. Mulle sopii todella hyvin hipsiä tänne alakertaan Emmerdalen jälkeen, pumpata, mennä siitä suihkuun tai saunaan ja se on sitten siinä.
Lauantaina käytiin Hyvinkäällä, miehen isä täytti pyöreitä ja siellä sitä sitten herkuteltiin. Se aamujuokseminen on siitäkin kiva, ettei tuntunut ollenkaan niin huonolta herkutella, kun on jo valmiiksi tehnyt jotain. Tarkoitus oli kyllä illallakin vielä pumpata, mutta laiskuus voitti. Mutta, koetan olla armollinen itselleni, enkä stressaile moisia (vaikka oikeasti vähän stressaan...).
Tänään olen tässä valmistautunut vähän ensi maanantaina oleviin pääsykokeisiin ja harjoitellut sitä matikkaa. Matikka ei milläänlailla ole mielijuttujani ja en siinä koskaan ole hyvä ollut, mutta mitä nyt muutaman testin tein, niin ei se nyt onneksi mitään ydinfysiikkaa taida olla ja jopa ihan minun normaalilla ajattelukyvylläni se testi pitäisi kyllä läpi päästä. Ei silti pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa ja meinaan kyllä tämän viikon harjoitella päivittäin tuota matematiikka-asiaa.
Aamulla tuli mun uusi (tällä kertaa sopiva) trenssi. Mulla on ollut vähän vaikeuksia noiden trenssien kanssa, lähinnä siis oikean koon, milloin on liian pientä, milloin liian isoa ja milloin muuten vaan huonoa.
Täältä Tampereelta on lähtenyt mun luotto-ompelijakin johonkin muille maille, niin niitä ei enää ompelijallakaan pysty muokkaamaan :/ . Mutta tosiaan, tilanne on nyt se, että tämä yksilö istuu kuin olisi mun päälle ommeltu ja se on ihme se! Aika erikoinen se on kyllä mun edellisiin trensseihin verrattuna, hihatkin on nahkaa, mutta nyt täytyy vaan tottua ja lopettaa tuo hulluilu niiden kanssa...
Muuta ihmeempää tässä ei nyt sinänsä ole, päivät ne vaan edelleen menee aika vauhdikkaasti ohi ja ihan hyvä niin, sitä joulua edelleen odotan ihan hullun lailla. Niin ja ehkäpä myös ensi kuun 15.päivää, mielenkiintoista nähdä paljon mun lopputili on.
Loppuun laitan mahtisöpökuvan Tildasta, mulle tosiaan viime viikolla tuli se laukku mihin vaihdoin kenkäni ja Tilda on niin hupsu ettei erota tätä laukkua omastaan, mihinkään mun muihin laukkuihin se ei ole itseään tunkenut, eli aika merkkiuskollinen neiti.
Kivaa viikkoa toivottelemme :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti