Tylsistyminen

Siinä on näky jonka mä useimmiten aamuisin kun silmäni avaan näen ja tuohon näkyyn on kyllä ihana herätäkin :)
Siinä on myös mun ainoa seura mitä mulla tässä päivisin on. Alan olla jo aika tylsistynyt ja ikävä johonkin alkaa olla aika kova.
Niin paljon kuin kissaani rakastankin ja hänen seuraa arvostan, niin voi luoja kuinka kaipaan seuraa ihan ihmisistä! En olisi tätä uskonut että sanon, mutta mulla alkaa olla ikävä jo ihan entisiin töihini, työkavereita tietenkin, mutta myös asiakkaiden kanssa jutustelua, papereiden järkkäämistä ja laskujen tarkistelua. Puuhailua.

Olen nyt laittanut turbovaihteen sen koirankin hankintaan, kiikarissa on pitkään ollut pentue jonka luovutus olisi vasta syyskuussa, mutta näyttää siltä että siihen mennessä ehtii kyllä jo hulluus iskemään.
Nyt on löytynyt myös yksi puolivuotias chihu, jonka koulutus voi tietenkin olla haastavampaa, mutta aina vain parempi, olisipahan jotain järkevää tekemistä.

Paljon tässä kaikkia kotijuttujakin yritän väsätä, mutta eipä se kaksinaista ja kovin aikaa vievää hommaa ole.
Eilen siivosin vaatehuoneen oikein kunnolla ja laitoin tosi paljon vaatetta myyntiin. Tietenkin on kiva että siinä joitain roposia tienaa, mutta kaikkein mukavinta oli päästä turhasta eroon, tuli sellainen "puhtaampi" olo.
OIen tuossa myös miettinyt noiden kalliimpien tavaroideni olemassa oloa. Hyllyillä ja korurasiassa seisoo tuhansien ja tuhansien edestä tavaraa ja tavallaan tekisi mieli luopua niistäkin ja aloittaa sitten joskus taas alusta, kun uusi elämäni ja uusi työni on alkanut, mutta ehkä asiaa on syytä vielä harkita kunnolla. Kun mielentila on tällainen, niin tuollaiset äkkipäätökset on varmaan järkevintä jättää ainenkin vielä ihan ajatuksen tasolle.

Se liikunta tuottaa vieläkin vähän ongelmia, aamulenkit on ollut aika vähissä. En tajua mistä on kyse, mutta sängystä nouseminen ja etenkin lenkille lähtö on tuottanut suuria vaikeuksia. Helposti voin herätä ja heräänkin kahdeksalta, mutta köllöttelen siellä tuo ruttukasa-kissa päälläni kehräten vähintään sen tunnin verran.
Siitä pitää pitää huoli ettei tässä nyt ainenkaan pulskistumaan pääse, sehän se tekisi hyvää tälle hieman synkähkölle mielelleni..

Saas nähdä mitä tässä tänään tekisi. Juuri mietin että miten nämä päiväni olen saanut kulumaan, en ole edes telkkaria katsellut (vähissä kyllä on ohjelmatkin), mutta niin se vaan menee että puuhastelen kotijuttuja, luen kirjaa, puuhastelen taas ja sitten onneksi mieheni tuleekin jo kotiin. Siinä vaiheessa olen kyllä jo niin kyllästynyt, että ei juttukaan paljoa luista...

Mutta hei, tänään alkaa kuitenkin työhakemusten tykitys eri firmoihin, mun hakemus ja cv alkaa olla aika mainiossa kunnossa, pitää vaan vielä joku inhimillisempi kuva saada cv:hen.
Ajatuksena on että vähintään 5. hakemusta/pvä. Jännitetään nyt sitten että milloin tärppää :)

Mukavaa päivää kaikille ja ne ketkä on töissä, olkaa iloisia että olette töissä, vaikka juuri tällä hetkellä ei siltä tuntuisikaan, mutta olette kuitenkin töissä ja se on hieno juttu se.


ps. Sellainen juttu tässä tuli vielä mieleen, että en enää oikeastaan ihmettele miten pitkäaikaistyöttömät voi usein olla vähän alkoholisoituneita tai muuten ei niin tässä elämän arjessa mukana. Kyllähän tällainen tylsistyminen huonoa ihmismielelle tekee.
Tietenkään tässä ei ole tarkoitus itselläni viinipulloon (tai mihinkään muuhun) kajota, mutta siis ymmärrän näitä ihmisiä nykyään paaaaaljon paremmin. Että tässä tapauksessa kun näin ennen nämä asiat musta-valkoisena, niin voin sanoa etten kyllä enää!

pss. Nuo kellonajat, en ymmärrä miksi täällä nuo kellonajat on päin peetä.. Yleensä, niinkuin myös nyt, kirjoittelen aamupäivisin, en todellakaan öisin! Klo 23 jälkeen olen usein jo untenmailla :/